DUNEDIN

Dunedin oli hauska kokemus. Lentokentältä kaupunkiin on matkaa melkein 30 kilometriä ja matkan loppupuolella saimme tuntumaa Otagon lahden rantamista: Jyrkkiä mäkiä toisensa perään. Dunedinissa on maailman jyrkin katu Baldwin Street. Panen tähän vielä pari kuvaa sieltä, jossei joku ole boxissa vieraillut....

Lapset valumassa alaspäin.

Mäkeä ylhäältäpäin.

Kaupunki itse oli eläväinen ja meidän mielestämme vierailemistamme kaikkein eurooppalaisimman tuntuinen. Keskusta on kahdeksankulmiokatujen (octagon) sisässä ja pienellä alueella ovat kaikki putiikit (aika yleinen keskustarakenne täällä, lukuunottamatta kulmiota). Keskustassa oli pieniä kujia ja sitten marketteja, tuntui aika kotoisalta.

Majapaikkamme sijaitsi korkealla mäellä, ja sinne oli aina kiipeäminen ostosreissujen tai vierailujen jälkeen. Oman automme jätimme Aucklandiin ja arvelimme pärjäävämme julkisilla kulkupeleillä tällä reissulla. Hyvin se onnistuikin. Ostokset tosin kannoimme aina kahteen pekkaan mäkeä ylös. Yhdelle homma olisikin ollut aika hikinen.

QUEENSTOWN

Queenstown on yksi suuri turistirysä vuorten keskellä. Jo hostellin parvekkeelta avautuvasta näkymästä voisi joku maksaa...

Kaupunki on järven rannalla, mutta sitä ympäröivät jokapuolelta jyrkät vuoret. Baaria ja turistibasaaria sekä neuvontapistettä riittää. Täällä voit tehdä retken Taru sormusten herrasta- elokuvan kuvauspaikoille, ajella jetboatilla, benjihyppäillä tai melkein mitä muuta vain. Kaupunki oli ennen kultaryntäyksen aikaan mainareitten asuttama ja tulot tulivat kaivauksista. Nyt kaivellaan turistien lompakoita. Talvella sama paikka toimii laskettelukeskuksena. Ei sitten pahempi konsepti. Läheiselle vuorelle johtaa köysirata. Taas piti kuvata.

ARROWTOWN

Teimme retken Queenstownista parinkymmenen minuutin päässä olevaan Arrowtowniin. Siellä huuhdottiin kultaa tosissaan 1800-luvun lopulla. Kun eurooppalaiset kyllästyivät, tulivat paikalle kiinalaiset. Kaupungin keskustassa katujen varsilla liikkeet ovat restauroituja 1800-luvun taloja, nyt vain niissä myydään matkamuistoja. Annan mielestä Arrowtownin atmosfääri oli hieno: Siellä voisi jopa asua! Tässä tytöt ovat matkalla täyttämään vesipulloa. Paikallisen tavan mukaan kaupungissa on kadun varrella hana, josta jokainen voi juoda.

Kiinalaisen uudisasutuksen rauniot on säästetty. Pieni polku kuvatauluineen ja majan raunioineen sekä säästyneine taloineen vie 40 minuuttia. Vasta ihan hiljan Uuden Seelannin hallitus tunnusti kiinalaisten työpanoksen tässä maassa. Kultaryntäyksen jälkeen on nimittäin ollut aikoja, jolloin aasialainen väki ei ole ollut erityisen haluttua. Nyt vanhat kivikasat kuitenkin kertovat urheiden yrittäjien tarinaa. Kovia jätkiä.

Anna majan ovella. Kiinalaiset eivät sitten olleet silloin kai kovin pitkiä. Tässä majassa oli ainakin tulisija.

Toinen maja. Talvellä tänne saatoi olla aika kiipeäminen. Savupiippuakaan ei näy...