Tänään oli ensimmäinen vapaapäivä, jolloin ei tarvinnut enää availla muuttolaatikoita uudessa kodissa. Kasperi juhlisti tapahtumaa kutsumalla kaverinsa Jordanin meille kylään ja me muut leipomalla. Päätimme tehdä karjalanpiirakoita ja pullaa. Täkäläisestä kaupasta löytyi ruisjauhoja ja muita tarvikkeita niin, että ei kun tuumasta toimeen. Uunikin suostui toimimaan täällä heti ensi yrittämällä ja pian alakerta täyttyi tutuista tuoksuista. Makuraadinkaan (me kaikki) mielestä tulos ei ollut huono. Pieni pala Suomea oli saapunut kiwilandiaan! Uusi keittiökin tuntui toimivalta.

Makujen lisäksi uuteen kotiimme tuttuuden tuntua tuovat tutut taulut. Ajattelimme lähtiessämme, että vuoraamme seinät sitten vanhoilla kuvilla, ettei tule orpo olo. Anna totesikikin tänään alakerrassa, että tässä on jotain tuttua ja turvallista. Ei sitten kaikkein huonoin ajatus.

Päivän päätteeksi on mukava istua tuijottamaan telkkaria (joskus). Mainostaukoja ainakin riittää. Tämä sohvaperunan alku ainakin oli löytänyt sopivan asennon.

Huomenna sitten kiwistelemme, kun tänään olimme suomalaisia. Stefillä on synttärit ja ne vietetään Janin luona. Kaikille osallistujille on siis luvassa triathlon, mitäpä muutakaan. Onneksi perhe voi osallistua niin, että aina yksi jäsen tekee yhden lajin. Ja onpahan valikoimassa onneksi tuo easterbunny- ei niin vaikea -ratavaihtoehtokin. Joka tapauksessa sunnuntaita vietetään urheilun merkeissä. Niin, kisan jälkeen on tietenkin luvassa BBQ. Me aiomme kuitenkin viedä syötäväksi pullaa ja piirakoita.